Fossiili - Koproliitti (Testudinata)

Fossiili - Koproliitti (Testudinata)

Eoseenikausi, n. 56,0-33,9 miljoonaa vuotta sitten, Mahajanga, Madagaskar. 

Esihistoriallisen merikilpikonnan uloste eli koproliitti. Koproliitti on fossilisoitunutta ulostetta. Sana tulee kreikan kielen sanoista kopros (κοπρος), uloste ja lithos (λιθος), kivi. Koproliittien koko saattaa vaihdella muutamista millimetreistä aina yli 60cm kokoisiin muinaisiin ulostuksiin. Koproliitti on tärkeä lähde paleontologiselle, arkeologiselle ja antropologiselle tutkimukselle, sillä se antaa tietoa koproliitin alun perin ulostaneen eliön ruokavaliosta. Nimen "koproliitti" kehitti englantilainen paleontologi ja geologi William Buckland, joka käytti termiä ensimmäisen kerran vuonna 1829. 

Koproliitit (jotka eroavat kivettyneistä ihmislajin ulotuksista, nk. paleofeces), ovat kivettynyttä eläinten lantaa. Kuten muutkin fossiilit, koproliittien alkuperäinen koostumus on korvautunut joukolla ​​mineraaleja. Ihmisten jättämät muinaiset ulostukset (paleofeces) sen sijaan säilyttävät suuren osan alkuperäisestä orgaanisesta koostumuksestaan ​​ja täten niiden kemiallista rakennetta on helpompi tutkia. Termiä "koproliitti" käytetään kuitenkin toisinaan myös ihmisen ulosteista arkeologisissa tutkimuksissa. Kappaleiden koko vaihtelee 40mm ja 25mm väliltä.

Symbolimerkitys

Rituaalikäyttö

Huom! Fossiilit ovat miljoonia vuosia vanhoja luonnontuotteita, joten jokainen niistä on oma ainutkertainen yksilönsä. Tämän vuoksi värit, muodot ja kirkkaus saattavat vaihdella. Kunto vaihtelee kohtalaisesta hyvään ja niissä on fossiileille tyypillistä kulumaa, murtumia ja pieniä lohkeamia.