- Koko: 20 cm x 19 cm x 11,5 cm
- Paino: 1,3 kg
- Materiaali: pronssi
- Aikakausi ja valmistusmaa: pronssivalu arviolta 1900-luvun loppupuoli, Nepal
- Kunto: vintage; patinaa, oksidaatiota ja pintakulumaa
- Yksittäiskappale
Jambhala on tiibetiläisessä buddhalaisuudessa vaurauden ja suojelun jumaluus. Hänen kulttinsa liittyy erityisesti Vajrayana-perinteeseen, jossa Jambhalaa pidetään aineellisen ja henkisen runsauden tukijana. Hänen tehtävänään on suojella köyhyydeltä, poistaa puutetta ja mahdollistaa olosuhteet, joissa harjoittaja voi edistyä hengellisessä työssään.
Valmistustapa ja alkuperä
Patsaan materiaalina on pronssi, kuparin ja tinan seos, joka on ollut Himalajan alueella keskeinen veistosmateriaali vuosisatojen ajan. Patsas ajoittuu arviolta 1900-luvulle ja sen tyylillinen ilme viittaa Nepalin, erityisesti Kathmandun laakson, metalliveistoperinteeseen.
Nepalilainen metallitaide liittyy vahvasti newar-käsityöläisiin, joiden työpajoissa on valmistettu buddhalaista ja hindulaista kuvastoa temppeleihin ja yksityiseen käyttöön. Valmistustekniikkana on käytetty vahavalumenetelmää. Hahmo muotoillaan ensin vahasta, jonka ympärille rakennetaan muotti. Vaha sulatetaan pois ja tilalle kaadetaan sula metalli. Muotti rikkoutuu valun yhteydessä, joten jokainen veistos on yksilöllinen. Valun jälkeen pinta viimeistellään käsin, ja yksityiskohdat kaiverretaan tai tarkennetaan metalliin. Patsas on ontto, mikä on tyypillistä alueen pronssivaluille. Toisinaan patsaiden sisätilaan on sijoitettu mantroja tai pieniä rukoustekstejä ennen pohjalevyn sulkemista.
Pinnassa näkyy patinaa, oksidaatiota ja kulumaa. Vihertävät ja ruskeat sävyt heijastavat metallin luonnollista hapettumista sekä esineen käyttöhistoriaa.
Ikonografia
Veistos esittää Jambhalaa istuvassa asennossa. Hahmo on kruunattu ja koristeltu runsailla koruilla, mikä korostaa hänen kuninkaallista ja vaurauteen liittyvää luonnettaan. Korostunut vatsa symboloi runsauden täyteyttä ja yltäkylläisyyttä.
Vasemmassa kädessä oleva mangusti on Jambhalan keskeinen tunnus. Perinteen mukaan mangusti sylkee jalokiviä. Se symboloi ehtymätöntä vaurauden lähdettä sekä antamisen ja vastaanottamisen kiertoa. Jalokivivirta veistoksen etuosassa konkretisoi tätä merkitystä.
Oikeassa kädessä on bijapuraka-hedelmä, jota kuvataan pyöreähkönä sitrushedelmänä. Ikonografiassa se liitetään vaurauteen, hedelmällisyyteen ja aineelliseen runsauteen. Jalkojen alla lootusjalustaan on liitetty kierremuotoinen simpukkasymboli, shankha. Simpukka kuuluu buddhalaisuuden kahdeksaan onnenmerkkiin ja symboloi dharman ääntä sekä siunaavaa vaikutusta maailmassa. Sen läsnäolo täydentää veistoksen vauraus- ja siunausmerkitystä.
Kokonaisuutena teos edustaa vaurauden jumaluuden rauhallista muotoa.
Käyttö
Nykykäytössä Jambhala-veistos asetetaan usein kotialttarille tai työtilaan muistuttamaan vauraudesta ja vastuullisesta runsaudesta. Se voi toimia meditaation keskipisteenä, kun tarkastellaan omaa suhdetta rahaan, turvaan sekä antamisen ja vastaanottamisen tasapainoon. Monille hahmo symboloi sitä, että aineellinen hyvinvointi ja henkinen työ voivat tukea toisiaan.
