Fossiili - Euroopanbiisonin (Bison bonasus) sorkkaluu, M-koko

Fossiili - Euroopanbiisonin (Bison bonasus) sorkkaluu

Tämä upea, esihistoriallinen fossiili on nuoren euroopanbiisonin (Bison bonasus) tai pleistoseenikauden metsäbiisonin (Bison schoetensacki) sorkkaluu (Distal phalanx). Pleistoseenikausi, noin. 120,000-11,650 vuotta sitten, Pohjanmeri. Kohtalaisessa kunnossa. Iänmukaista kulumaa, murtumia ja lohkeamia. Upea vaaleanruskea patina. Likaa ja pölyä. Fossiili käsitelty pintaa suojaavalla sellakalla sekä mehiläisvahalla. Kooltaan n. 89mm x 57mm x 32mm. 

Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on suurikokoinen nautaeläinlaji ja eurooppalainen vastine amerikkalaiselle biisonille. Se oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden ansiosta. Visenttien jäänteet ilmestyvät fossiilistoon yhtäkkiä noin 11 000 vuotta sitten ajalla, jolloin viimeisin jääkausi oli juuri päättymässä.

Symbolimerkitys

Varhaisissa eurooppalaisissa kulttuureissa biisoneita arvostettiin erityisesti suuren kokonsa, nopeutensa ja voimansa vuoksi. Nämä metsien jättiläiset olivat suosittu aihe muinaisissa luolamaalauksissa ja niiden kuvia raaputettiin kallioon. Visentit symboloivat tasapainoa, kärsivällisyyttä, kestävyyttä ja omistautumista. Visentin serkku, biisoni (Bison bison) oli Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoille äärettömän merkityksellinen eläin. Heille biisonit symboloivat muun muassa rikkautta, vapautta, runsautta ja suojelua. Visentin luiden fragmenttien on katsottu pitävän sisällään muinaista viisautta ja syvää tietoa. Lisäksi ne toimivat muistutuksena elämän hauraudesta ja epävarmuudesta.

Huom! Fossiilit ja muinaiset luut ovat kymmeniä- tai satojatuhansia, jopa miljoonia vuosia vanhoja luonnontuotteita, joten jokainen niistä on oma ainutkertainen yksilönsä. Tämän vuoksi värit, muodot ja kirkkaus saattavat vaihdella. Kunto vaihtelee kohtalaisesta hyvään ja niissä on fossiileille tyypillistä kulumaa, murtumia ja pieniä lohkeamia.