Siirry tuotetietoihin
1 / 1

Fossiili - Ammoniitti, S-koko

Fossiili - Ammoniitti, S-koko

Normaalihinta €35,00
Normaalihinta Alennushinta €35,00
Alennusmyynti Loppuunmyyty
Sisältää veron. Toimituskulut lasketaan kassalla.

Varasto vähissä

Fossiili - Ammoniitti, S-koko, yksittäiskappale

Macrocephalites-sukuun kuuluva, viehättävä ammoniittilaji eli jurakaudella, Callovia-vaiheen aikana, noin 160 miljoonaa vuotta sitten. Ammoniitit (Ammonoidea) olivat nilviäisten pääjaksoon ja siinä pääjalkaisten luokkaan luettuja muinaisia merieläimiä, jotka muistuttivat ulkonäöltään nykyisiä helmiveneitä (Nautiloidea), mutta olivat kuitenkin läheisempää sukua mustekaloille (Coleoidea). Ammoniitit ilmestyivät noin 400 miljoonaa vuotta sitten, siluuri- ja devonikausien vaihteessa ja hävisivät sukupuuttoon liitukauden lopun joukkotuhossa 65 miljoonaa vuotta sitten. Hyvässä kunnossa. Iänmukaista kulumaa. Likaa ja pölyä. Pieniä murtumia. Fossiili on käsitelty pintaa suojaavalla sellakka- ja mehiläisvahakerroksella. Kooltaan noin 40mm x 45mm x 25mm. Paino n. 74g.

Symbolimerkitys

Ammoniittien tieteellinen nimi viittaa niiden tasospiraalin muotoiseen, hiukan pässinsarvea muistuttavaan fossiilisoituneeseen kalkkikuoreen. Gaius Plinius Secundus  (23 jaa. – syksy 79), joka tunnetaan paremmin Plinius vanhempana, kutsui näiden muinaisten eläinten fossiileita nimellä  "hammonis cornu" ("Amonin sarvet"), jolla hän viittasi egyptiläiseen auringon jumalaan, Amoniin (Ammon) jonka pyhiä eläimiä pässien tiedetään olevan. Usean ammoniittilajin tieteellinen nimi loppuu termiin -ceras, joka taas on kreikkaa ja tarkoittaa sarvea (κέρας).

Kultaista leikkausta tutkivat ensimmäisenä antiikin Kreikan matemaatikot huomattuaan, että suhde esiintyy useissa geometrisissa kuvioissa. Sillä on tärkeä rooli paitsi matematiikassa myös estetiikassa, arkkitehtuurissa, taiteessa, luonnossa ja musiikissa. Muodot, joissa esiintyy kultainen leikkaus, koetaan yleisesti esteettisesti miellyttäviksi. Ammoniittien yksi tärkeimmistä piirrteistä on juuri niiden spiraalinomainen muoto. Kultaiseen leikkaukseen liittyy läheisesti myös Fibonaccin lukujono, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa. Vuonna 1202 ilmestyneessä teoksessaan (Liber Abaci) Fibonacci esittelee kuuluisan lukujononsa. Siinä kahden peräkkäisen luvun suhde on sitä lähempänä kultaista leikkausta, mitä pidemmälle lukujonossa edetään, eli tämän suhteen raja-arvo on sama kuin kultaisen leikkauksen suhdeluku. Ammoniittien muodon on sanottu muistuttavan läheisesti Fibonaccin lukujonon pohjalta piirrettyä Fibonaccin spiraalia. Ammoniittien on myös nähty kuvaavan kerällä olevaa käärmettä. Muinainen legenda kertoo, että Pyhä Hilda Whitbyläinen (noin 614 – 680), tapasi muuttaa rannoilla vilistävät käärmeet rukouksen voimalla kiviksi (ts. ammoniiteiksi). Niihin kaiverrettiin käärmeen pää ja pyhän amuletin uskottiin suojaavan kantajaansa käärmeenpuremilta, sokeudelta ja muita vaivoilta. Ammoniitit, kuten muutkin fossiilit muistuttavat sinua konkreettisesti siirtymäprosessien, transformaation ja henkilökohtaiseen kasvun tärkeydestä, auttaen sinua ymmärtämään elämän mystisyyttä ja ajan määrettä. 

Rituaalikäyttö

Ammoniitteja on käytetty kautta historian suojelevien amulettien tavoin. Plinius vanhempi uskoi ammoniittien aiheuttavan enneunia, mikäli sellaisen asetti nukkuvan pään alle. Alttarilla tai mukana kannettavana amulettina nämä muinaiset fossiilit auttavat sinua siirtymään vanhasta ajasta uuteen, menneestä tulevaan.

Huom! Miljoonia vuosia vanhat ammoniitit ovat hauraita. Fossiilit ovat luonnontuotteita, joten jokainen niistä on oma ainutkertainen yksilönsä, toista samanlaista ei ole. Tämän vuoksi värit, muodot ja kirkkaus saattavat vaihdella. Kunto vaihtelee kohtalaisesta hyvään ja niissä on fossiileille tyypillistä kulumaa, murtumia ja pieniä lohkeamia.  

Näytä kaikki tiedot