Puuveistos - Krusifiksi

Puuveistos - Krusifiksi, yksittäiskappale

Keski-Eurooppa, 1800-luku. 

Taidokkaasti puusta veistetty ja maalattu krusifiksi on kooltaan noin 450mm x 230mm. Corpus n. 210mm x 200mm. 

Symbolimerkitys

Krusifiksi (lat. crucifixum) on ristiinnaulittua Kristusta esittävä veistos tai kuva. Krusifiksissä on esitettynä Kristuksen ruumis (corpus), mikä erottaa sen rististä. Kolmiulotteiset veistoskrusifiksit ovat läntinen perinne kun taas kaksiulotteiset kuvakrusifiksit ovat itäinen perinne. Varhaisimmat krusifiksit olivat pieniä ja niitä säilytettiin alttarilla. Krusifikseissa ovat usein Jeesuksen pään yläpuolella kirjaimet INRI. Tämä on lyhennys latinankielisestä tekstistä "Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum" (suom. Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas), jonka Pontius Pilatus Raamatun mukaan kirjoitutti tauluun Jeesuksen pään yläpuolelle (kts. raamattu Joh. 19:19).

Risti on muinainen symboli, jonka merkitys on vaihdellut eri kulttuureissa ja eri uskonnoissa. Se on ollut muun muassa auringon, kaikkeuden ja jumaluuden vertauskuva. Uskonnollisessa käytössä kahdesta puunkappaleesta tehdyn ristin muoto juontaa juurensa muinaiseen Kaldeaan, jossa sitä käytettiin Tammuz-jumalan vertauskuvana. Samankaltaista symbolia käytettiin myös muun muassa Egyptissä. Kristinuskossa risti, eli krusifiksi, josta ristiinnaulitun Jeesuksen ruumis riippuu, kuvaa Kristuksen kärsimyksiä ja kuolemaa. Ristiä, jossa on kolme poikittaista puuta, nimitetään myös slaavilaiseksi ristiksi. Siinä ylin poikkipuu kuvaa Jeesuksen ristissä ollutta laattaa. Keskimmäisellä poikkipuulla olivat Jeesuksen kädet naulattuina poikkipuuhun ja alin poikkipuu kuvaa jalkojen ja koko ruumiin tukena ollutta poikkipuuta. Alimman poikkipuun on tosin uskottu viittaavan myös kahteen ryöväriin ja heidän kohtaloonsa, kadotukseen (alaspäin) ja paratiisiin (ylöspäin). Kolmipoikkipuinen risti, jossa alin poikkipuu on suorassa eikä vinossa kuten ortodokseilla, osoittaa kirkon taas kuuluvan kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, eli bysanttilaista riittiä noudattavaan roomalaiskatolisen kirkon alaisuuteen kuuluvaan kirkkoon, ns. uniaattikirkkoon. Kelttiläisessä ristissä pysty- ja poikkipuun yhtymäkohtaan kuvataan ympyrä. Sen on katsottu symboloivan universumia, jonka risti lävistää: Kristus on kaikkeuden kuningas. Pietarinristi on risti, jonka poikkipuu on alhaalla. Apokryfisen Pietarin evankeliumin mukaan Pyhä Pietari kuoli ristiinnaulittuna pää alaspäin. Tämä oli hänen oma tahtonsa, sillä mielestään hän ei ollut tarpeeksi arvokas kuolemaan samalla tavalla kuin Jeesus Kristus. Väärinpäin käännetty risti symboloi myös antikristillisyyttä ja satanismia. Kyseistä ristiä kutsutaan myös miekkaristiksi, koska se muistuttaa taisteluun kohotettua miekkaa siinä missä perinteinen kristillinen risti on maahan pystyyn lyöty miekka. 

Huom! Krusifiksi on satoja vuosia vanha, ahkerassa käytössä ollut yksittäiskappale. Veistoksessa on pieniä pintavikoja, kolhuja ja kulumaa. Risti maalattu mustaksi mahdollisesti myöhemmin.