Fossiili - Merililjat (Pentacrinites dichotomus)

Fossiili -  Merililjat (Pentacrinites dichotomus)

Ensiluokkainen merililjafossiili. Yksityiskohtaisesti säilyneitä fossiilisoituneita merililjan (Pentacrinites dichotomus) varsia, ulokkeita ja lonkeroita laakeassa pohjasedimentissä. Pentacrinites oli muinainen merililjasuku, jonka fossiileja tunnetaan keskitriaskauden  ja eoseenikauden väliseltä ajalta. Pentacrinites-suvun merililjojen varret olivat muodoltaan viisikulmaisia ​​tai tähtimäisiä. Lisäksi lajin tunnistaa varren ympärillä olevista pitkistä, haarautumattomista ja alempana kasvavista jatkeista (cirri).

Varhaisjurakausi, Sinemurum-vaihe, n. 190,8–199,3 miljoonaa vuotta sitten, Charmouth, Länsi-Dorset, Englanti. Kooltaan sedimentti on noin 145mm x 85mm x 18mm. Paino n. 280g.

Krinoidit eli merililjat (Crinoidea) ovat piikkinahkaisten pääjaksoon (Echinodermata) kuuluva, ulkonäöltään kasvia muistuttavien selkärangattomien eläinten ryhmä. Lajin nimi tulee Kreikan kielen sanasta "krinon" (lilja) ja "eidos" (muoto). Termillä "merililjat" voidaan viitata koko Crinoidea-luokkaan, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös vain luokan varrellisia jäseniä, kun varrettomia kutsutaan hiustähdiksi (Comatulida). Merililjojen luokasta tunnetaan noin 600 nykyisin elävää lajia. Jotkut näistä elävät valtamerten syvänteissä (jopa yli 9,000 metrin syvyydessä) kun taas toiset elävät matalilla (n. 200 metrin syvyydessä) koralliriutoilla. Fossiileista on tunnistettu yli 5000 lajia. Merililjat kehittyivät jo ordovikikaudella n. 485 miljoonaa vuotta sitten, tai mahdollisesti paljon aikaisemminkin.

Huom! Fossiilit ovat miljoonia vuosia vanhoja luonnontuotteita, joten jokainen niistä on oma ainutkertainen yksilönsä. Tämän vuoksi värit, muodot ja kirkkaus saattavat vaihdella. Kunto vaihtelee kohtalaisesta hyvään ja niissä on fossiileille tyypillistä kulumaa, murtumia ja pieniä lohkeamia.