Korvakorut ovat aina olleet enemmän kuin pelkkä koriste; ne ovat ilmaisseet käyttäjänsä sosiaalista asemaa, henkilökohtaista identiteettiä ja kulttuurista perintöä. Historiallisesti korvakorut ovat toimineet kauneuden ja viehätysvoiman symboleina, suojelleet pahoilta hengiltä ja symboloineet siirtymää aikuisuuteen eri kulttuureissa.
Monissa kulttuureissa sulka on nähty välineenä, joka yhdistää ihmisen näkyvän ja näkymättömän todellisuuden rajalla. Se kuvastaa hengen ja aineen välistä vuorovaikutusta, jossa hengellinen ja aineellinen kohtaavat. Sulkakorun kantaminen on perinteisesti merkinnyt sisäisen voiman ja suojan kutsumista sekä yhteyttä esi-isien ja luonnonvoimien läsnäoloon.