Aurinko-kortti on yksi suurten arkanakorttien avainkuvista Tarot-pakassa. Siinä lapsi ratsastaa valkoisella hevosella auringon säteiden alla. Viattomalta näyttävä lapsi ratsunsa selässä kantaa mukanaan syvälle ulottuvaa arkkityyppistä sisältöä, jota kuvan viattomuus ei ensi katsomalta paljasta asiaan vihkiytymättömälle. Kortin taustalla vaikuttaa arkkityyppi, joka on yhtä aikaa kirkas, hallitseva ja polttava. Korttia kannattaa tarkastella osana laajempaa symbolista kokonaisuutta, jossa yhdistyvät hermetismi, alkemia, astrologia ja jungilainen psykologia. Näissä viitekehyksissä Aurinko näyttäytyy psyyken keskuksena, voimana joka sekä ylläpitää sisäistä järjestystä että hajottaa ne rakenteet, jotka eivät kestä valoa. Kortin syvemmässä symboliikassa käy hyvin ilmi, miksi Tarot-kortteja ei voi luokitella hyviksi tai pahoiksi, sillä jokainen kortti sisältää vastakkaiset elementtinsä, myös Aurinko, jota usein pidetään lähinnä myönteisenä korttina.
Aurinko-kortti ei kuvaa ainoastaan iloa, elinvoimaa ja kirkkautta. Se edustaa arkkityyppistä rakennetta, joka toistuu sekä maailmankaikkeuden mittakaavassa että yksilön psyykessä. Kortti symboloi tietoisuuden ydintä, psyyken keskustaa, joka ohjaa havaintoa, valintaa ja minäkokemusta. Jungilaisessa mielessä tätä vastaa ego, ei arkisena minäkuvana, vaan sisäisenä rakenteena, joka ylläpitää järjestystä ja suuntaa toimintaa.
Astrologisesti Aurinko viittaa yksilön olemisen keskipisteeseen, ja tietyt astrologit kutsuvat tämän voiman korkeinta tasoa Valkoiseksi Auringoksi. Kyse ei ole tällöin enää persoonallisesta egosta vaan puhtaasta, transsendentista tietoisuudesta, tietoisuuden ytimestä, joka ei enää järjestä minäkokemusta, vaan säteilee yli sen. Esoteerisessa astrologiassa Valkoinen Aurinko edustaa korkeimman henkisen valon ilmentymää, ulospäin suuntautuvaa valaistumista ja jumalallisen tietoisuuden säteilevää läsnäoloa. Se on selkeyden, järjestyksen ja rauhan ydin. Se voidaan ymmärtää joko supernovana, valon äärimmäisenä purkautumisena, tai kuolemanrajakokemuksissa koettuna mystisenä rajantakaisena valona. Kumpikin ilmentää todellisuutta, joka ei enää avaudu pelkän symbolin tasolla, vaan toimii suoraan kokemuksellisena ja transpersoonallisena ilmiönä. Juuri tässä merkityksessä Valkoinen Aurinko toimii Auringon voiman kirkastettuna muotona, tietoisuuden korkeimpana aspektina, joka ei enää rakenna yksilöllistä minuutta, vaan ylittää sen. Se on kirkkaus, joka läpäisee kaiken ja paljastaa asioiden todellisen luonnon.
Alkemian mukaan tämä korkein Aurinko on täydellistynyt Ensimmäinen Aine – Prima Materia – esitettynä ympyränä, jonka keskellä on piste. Merkki kiteyttää alkemistisen prosessin ytimen. Se kuvaa henkistä alkuainetta, alkumuotoa, jossa kaikki mahdolliset muodot ovat vielä jakautumattomana yhtenä. Siinä ei ole vielä eroa osien välillä, mutta kaikki kehityksen mahdollisuudet ovat jo läsnä. Keskipiste edustaa hengen siementä, joka säteilee ulospäin järjestystä ja muotoa. Ympyrä sen ympärillä taas merkitsee kokonaisuutta ja eheyttä. Aurinko symboloi tässä yhteydessä Tulta, aktiivista, muotoa synnyttävää voimaa, joka sekä rakentaa että hajottaa. Se on luovan tuhon periaate, jonka kautta kaikki uusi syntyy, ja siten keskeinen osa muodonmuutosta, joka tähtää olemuksen puhdistumiseen ja eheytymiseen.
Alkemian symboliikassa Aurinkoa vastaa kalsinaatio. Se on prosessi, jossa aine poltetaan tuhkaksi intensiivisen lämmön avulla. Kyseessä on muodonmuutoksen ensimmäinen vaihe, jossa olemassa oleva hajotetaan, jotta uusi voi syntyä. Psykologisessa mielessä kalsinaatio kuvaa sisäistä työtä, jossa liekkien alle joutuvat persoonallisuuden pintarakenteet: valheelliset identiteetit, turhamaisuus, roolit ja kiinnittyminen aineellisiin arvoihin. Tämä ei tapahdu symbolisesti, vaan usein konkreettisesti elämän kriisien, menetysten tai syvän itsetutkiskelun kautta. Tuli polttaa pois kaiken, mikä ei kuulu alkuperäiseen olemukseen, ja paljastaa sen pysyvän ytimen. Aurinko-kortin valo ei siksi ole pelkästään lohduttava; se on myös paljastava, puhdistava ja vaativa. Se valaisee niin kirkkaasti, ettei harha voi jäädä piiloon.
Tulen elementtinä Aurinko liittyy maskuliiniseen Hengen aspektiin, joka on aktiivinen, luova ja muodon synnyttävä. Vastaparina vesi edustaa feminiinistä Sielua, joka on vastaanottava, sopeutuva ja ylläpitävä. Monissa uskonnoissa, myös kristinuskossa, juuri näiden kahden elementin yhdistyminen toimii luomisen lähtökohtana: henki veden yllä. Tämä symbolinen liitto edustaa alkumuotoista voimaa, jossa vastakohdat yhdistyvät luovaksi kokonaisuudeksi.
Aurinko-kortin kuvassa tätä yhdistymistä ei esitetä suoraan, mutta se vaikuttaa taustalla ja antaa kuvalle sen sisäisen jännitteen. Lapsi, joka ratsastaa valkoisella hevosella, ilmentää tietoisuuden syntynyttä muotoa, puhdistunutta ja kirkastunutta olemusta, joka on noussut näkyviin muodonmuutoksen jälkeen. Hevonen on vaistomainen voima, lapsi sen hallitsija, ja Aurinko kaiken yllä järjestystä ylläpitävä keskus. Kortti kertoo, että tuli on jo tehnyt tehtävänsä: vesi on kohdannut tulen, muutos on tapahtunut, ja tuloksena on eheä yksilö, joka seisoo esiin tuodun totuuden valossa ilman naamioita.
Hermetismissä Aurinko edustaa tietoisuuden ja muodon lähdettä, jonka kautta näkymätön todellisuus saa rakenteen ja muodon. Smaragditaulussa, varhaisen hermetismin keskeisessä tekstissä, todetaan Auringon yhdistävän ylhäällä ja alhaalla olevan. Smaragditaulussa sanotaan: 'sen voima on täydellinen, jos se käännetään maahan'. Tällä viitataan siihen, että korkein henkinen voima toteutuu vasta, kun se juurtuu aineelliseen todellisuuteen. Aurinko ei siis ole vain valon lähde, vaan muotoa antava äly, joka järjestää kaaoksen.
Tarotissa Aurinko-kortti kuvaa hetkeä, jossa tämä järjestävä voima on tullut esiin. Valo on kirkastanut rakenteet, tuonut sisäisen järjestyksen näkyväksi ja tehnyt siitä toimintakykyisen. Aurinko pakottaa kaiken esiin. Se paljastaa myös sen, mikä mieluummin piiloutuisi. Lapsi kortissa ei peitä mitään. Hän seisoo valossa, jossa mikään ei jää katveeseen. Siksi Aurinko on paljastavin kortti koko pakassa.
