Riita... En arvannut enää kokevani tällaista tunnemylläkkää. Paine sisälläni kävi tukahtuneista tunteista tuskalliseksi. Otin kolme litteää kiveäni mukaan rantaan.
Itkin ja itkin. Yhtäkkiä hankasin kaikki kyyneleeni käsilläni kiviin, uudelleen ja uudelleen. Sitten nousi raivo: heitin kivet vihan voimalla, toinen toisensa perään, veteen.
Nousin ja kävelin kylmään veteen. Tuskaisena kuljin edestakaisin, roiskutin raivolla vettä päälleni. Lopulta kävelin syvälle, kaulaa myöten seisomaan, antaen veden kylmyyden tunkeutua kehoon.
Vieläkään ei tuska väistynyt. Kävelin rantahiekalle, menin makaamaan, kauhoin hiekkaa käsilläni päälleni. Hankasin sitä kehooni, kunnes olin hiekan peitossa. Hiekka tarttui märkään ihoon.
Istuin hiekalla tovin. Sitten kävelin uudelleen veteen, syvälle. Upottauduin kokonaan kylmään veteen. Tulin rannalle — ja kävelin uudelleen veteen. Upottauduin jälleen.
Tärisin kylmästä, mutten tuntenut kylmyyttä. Tunsin itseni vihdoin puhdistuneeksi. Tärisevänä, hampaat kalisevana, tunsin, että taakka lähti pois kivistävästä ruumistani.
Nousin ja hain kolme kiveäni järvestä. Itkukiveni, weeping stones. Ne syntyivät näin, alkukantaisen tuskan saattelemana.
Mies katsoi vieressä. Vei minut saunaan lämpimään suihkuun, laittoi saunan lämpiämään. Suihkutin ja suihkutin vettä, mutta se ei lämmittänyt.
Mies otti suihkun ja suihkutti pitkään minua. Siinä, nojatessani päätäni seinään, veden valuessa ympärilläni, koin oudon kokemuksen.
Yhtäkkiä, vaikka silmäni olivat kiinni, tuntui kuin näkisin — ja olin täysin valppaana. Kuva tuntui muistolta. Muistolta kohdussa.
Tietoisuuteni on rävähtämättömänä läsnä, täysin tietoisena. Tunnen, kuinka vedessä tietoisuuteni päälle puetaan kerros kerrokselta, vaihe vaiheelta, ruumista.
Tietoisuuteni on vakaana, vaikuttavana, astumassa toiseen olomuotoon. Aivan kuin vedessä sitä puettaisiin vaatteisiin, valmiiksi alkavaa varten. Astumassa tehtäväänsä — niin kuin kruunajaisissa kuningatar varustetaan, asetetaan ja lähetetään tehtäväänsä.
Tietoisuuteni katsoi vakaana eteenpäin.
Alla kokemuksen symbolinen tulkinta vaihe vaiheelta.
1. Alku – riidan laukaisema purkaus
Fyysinen tapahtuma:
Valtava riita, sisäinen paine, päätös ottaa kolme kiveä mukaan rantaan.
Symbolinen merkitys:
Riita avaa ”portin” hallitsemattomaan tunnevirtaan. Kolme kiveä toimii konkreettisina sielun sirpaleiden kantajina. Kolmella on usein myyttinen yhteys kohtalottariin, alkemian kolminaisuuteen ja siirtymäriittien kolmiportaiseen rakenteeseen (eroaminen – siirtymä – paluu).
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Tässä vaiheessa alitajunta valitsee spontaanisti esineet (kivet) ”vastaanottamaan” ja kantamaan tunne-energiaa. Kivien ottaminen on kuin tahaton rituaalinen valmistautuminen.
2. Kyyneleet ja raivo – elementaalinen siirto
Fyysinen tapahtuma:
Itku, kyyneleiden hankaus kiviin, kivien heittäminen veteen.
Symbolinen merkitys:
Vesi = tunteiden ja alitajunnan elementti.
Kyyneleet lataavat kivet henkilökohtaisella, orgaanisella ”sinettivoimalla”.
Heittäminen on sekä karkotus (exorcismus) että siirto (translatio) – kivien kautta tuska siirtyy veteen.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Tämä on puhdistus- ja siirtovaihe, jossa tunne-energia sidotaan materiaan ja vapautetaan luonnon elementin huostaan.
3. Kylmään veteen astuminen – koetus
Fyysinen tapahtuma:
Kävely kylmään veteen, seisominen kaulaa myöten, roiskiminen, syvyyteen meneminen.
Symbolinen merkitys:
Kylmä vesi = liminaalitila, raja elämän ja kuoleman, menneen ja tulevan välillä.
Kaulaa myöten vedessä = antautuminen luonnonvoimille ilman pakoa.
Roiskiminen = aggression ja voiman vapautus.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Tämä on koetus- ja kestovaihe (ordeal), jossa keho ja mieli testataan äärirajalla, ja tietoisuutta siirretään normaalitilan ulkopuolelle.
4. Hiekkaan hautautuminen – maadoitus ja kuoleman symboli
Fyysinen tapahtuma:
Makaaminen hiekassa, hiekan kaivaminen päälle, ihon peittyminen.
Symbolinen merkitys:
Hiekka = maa-elementti, pysäytys, kuoleman ja uudelleensyntymän välinen pysähtyminen.
Peittyminen = symbolinen kuolema ja irrottautuminen vanhasta identiteetistä.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Tämä on ”maatumisvaihe” siirtymäriitissä: vanha minä haudataan, ennen kuin uusi voi syntyä.
5. Uudelleen ja uudelleen veteen – toistuva puhdistus
Fyysinen tapahtuma:
Toistuvat upottautumiset kylmään veteen.
Symbolinen merkitys:
Kolminkertainen tai moninkertainen upottautuminen on universaali rituaalinen puhdistustapa (kasteen arkkityyppi).
Vesi toimii ”väliaineena”, joka huuhtoo pois kuolemanjäännökset ennen uutta elämää.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Toisto lataa kokemuksen syvemmälle alitajuntaan ja sulkee ”vanhan luvun” lopullisesti.
6. Kivien noutaminen – sinetöinti
Fyysinen tapahtuma:
Kolmen kiven palautus järvestä, nimeäminen weeping stones.
Symbolinen merkitys:
Kivet palaavat nyt puhdistuneina, mutta kantavat tapahtuman muiston. Ne ovat muuttuneet rituaaliesineiksi — tuskan reliikeiksi ja samalla voimankantajiksi.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Sinetöi kokemuksen konkreettiseen muotoon, joka voi toimia jatkossa psyykkisenä ankkurina.
7. Saunan ja suihkun vaihe – lämmön paluu
Fyysinen tapahtuma:
Saunaan vieminen, suihkutus, mutta lämpö ei heti tavoita kehoa.
Symbolinen merkitys:
Tämä on palautumisvaihe, mutta viive (lämpö ei tunnu) kertoo, että siirtymä on kesken. Keho ja mieli eivät ole vielä täysin integroituneet uuteen olotilaan.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Lämmön vastaanottaminen toimii porttina seuraavaan, syvempään kokemukseen.
8. Kohdun muisto – uudelleensyntymä
Fyysinen tapahtuma:
Näky tai tunne kohdussa olemisesta, kerros kerrokselta ruumiin pukeminen.
Symbolinen merkitys:
Vesi = amnionneste, sikiöaika.
Kerros kerrokselta pukeminen = uuden kehon ja identiteetin rakentuminen.
Kruunajaisvertauksen kuningatar = arkkityyppi uudesta, vahvemmasta roolista, johon siirrytään valmistelun jälkeen.
Alitajunnallinen rituaalifunktio:
Tämä on liminaalitilan viimeinen vaihe: uusi minä ”syntyy” ja astuu symbolisesti tehtäväänsä, kantaen mukanaan kokemuksen muuntavaa voimaa.
