Tämä rituaali ottaa vaikutteita Himalajan alueen sang– ja lhasang-perinteistä, joissa suitsuke tarjotaan ulkona tuulelle, valolle ja luonnonvoimille. Rituaalin kulussa näkyy myös vanhemman Keski-Aasian savun käyttöön liittyvä rituaaliperinteen vaikutus. Rituaali ei sido käyttäjää tiettyyn uskonnolliseen suuntaukseen, vaan seuraa perinteistä muotoa, jossa ihminen, luonto ja suitsukkeen savu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
1. Paikan valinta ja valmistautuminen
Suitsuketta poltettiin perinteisesti ulkona, paikassa jossa tuuli ja ilma voivat liikkua vapaasti. Valitse kallio, rannan läheisyys, niitty tai metsäaukea. Tärkeintä on, että paikka on rauhallinen.
Aseta suitsukeastia tukevasti maahan. Varaa suitsuke, jota haluat käyttää. Himalajan perinteessä käytetään yleensä puhdistavia kasveja, pihkoja ja hienoksi murskattuja yrttiseoksia. Tarpeellista ei ole käyttää tarkkaa perinneseosta. Riittää, että suitsuke on yksinkertainen ja luonnonmateriaaleista valmistettu.
Seiso hetki paikoillasi ja tunne ympäröivä luonto. Aisti sen läsnäolo. Ympäristön hiljaisuus ei ole olennaista, sillä rituaaleissa tuulen ja luonnon äänet kuuluvat kokonaisuuteen.
2. Suitsukkeen sytyttäminen
Hiili sytytetään kuumuutta kestävällä alustalla. Kun hiili on kunnolla hehkuva, suitsukerakeet lisätään sen päälle. Odota, että savu alkaa nousta tasaisesti.
Seuraa savun ensimmäisiä liikeratoja hetken ajan.
Sano hiljaa: ”Tarjoan tämän savun luonnonvoimille.”
3. Neljän suunnan huomiointi
Ilmansuuntien huomiointi on vanha osa sang-perinnettä. Se on tapa tunnistaa ilmansuuntien laadut ja ihmisen paikka niiden keskellä. Käänny hitaasti kohti kutakin suuntaa. Astian voi pitää maassa tai sitä voi nostaa kevyesti.
- Itä: uuden alun, hengityksen ja päivänkoiton suunta.
- Etelä: muutosvoiman ja lämmön suunta.
- Länsi: tunteiden, veden ja liikkeen suunta
- Pohjoinen: vakauden ja maan kantavan laadun suunta.
Käänny kohti jokaista ilmansuuntaa. Nosta suitsuketta tai seiso sen vieressä ja sano hiljaa: “Tarjoan tämän savun (itä, etelä jne) suunnalle.” Jatka seuraavaan suuntaan rauhallisesti.
4. Savun antaminen luonnonvoimille
Nosta suitsukeastiaa kevyesti, jotta savu pääsee nousemaan vapaasti ilmaan. Tässä vaiheessa huomio siirtyy savun ja luonnon väliseen suhteeseen. Himalajan sang-perinteessä suitsuke on osa laajempaa luonnon kiertoa. Suitsukkeen savu palautuu samaan maailmaan, josta sen kasvit ja pihkat ovat peräisin.
Sano jälleen hiljaa: ”Tarjoan tämän savun tuulelle, valolle, vedelle ja maalle.” Näiden neljän luonnonvoiman nimeäminen liittää rituaalin ympäröivään luontoon.
- Tuuli kantaa savun eteenpäin.
- Valo kuvaa avointa tilaa, jossa savu näkyy ja jossa rituaali tapahtuu.
- Vesi edustaa luonnon jatkuvaa kiertokulkua.
- Maa on paikka, joka kannattelee rituaalia ja josta suitsukkeen aineet ovat peräisin.
Anna savun nousta omassa rytmissään. Älä ohjaa sen liikettä. Savun kulku näyttää, että rituaali tapahtuu luonnon ehdoilla. Tässä vaiheessa pysähdytään seuraamaan savun ja ympäristön välistä yhteyttä. Ajatuksena on, että suitsuke palautuu siihen maailmaan, josta sen aineet ovat peräisin. Savu liikkuu tuulen ja ilman mukana, omassa suunnassaan.
Rituaalissa huomio kohdistuu tähän liikkeeseen ja sen itsenäisyyteen. Vaiheen tarkoitus on vahvistaa ymmärrystä siitä, ettei rituaalin tehtävä ole ohjata luontoa vaan toimia sen rinnalla. Savun seuraaminen harjoittaa kykyä olla läsnä tilanteessa, jossa ihminen ei määrää lopputulosta.
5. Tietoisuuden keskittäminen
Kun savu on lähtenyt nousemaan ja sen liike on asettunut, siirrytään rituaalin sisäiseen vaiheeseen. Tässä osassa huomio suuntautuu omaan mielentilaan.
Istu tai seiso suitsukeastian läheisyydessä. Valitse itsellesi rauhallinen asento, jossa keho pysyy vakaana ilman jännitystä. Tavoitteena ei ole erityinen henkinen kokemus, vaan selkeä ja yksinkertainen läsnäolo hetkessä.
Keskity kolmeen peruslaatuun, jotka tukevat mielen rauhoittumista:
- Selkeys – tarkka ja hereillä oleva huomio siihen, mitä tapahtuu tässä hetkessä.
- Keskittyminen – huomion pysyvyys ilman pakottamista tai jatkuvaa arviointia.
- Lempeys – yksinkertainen, rauhallinen asenne itseä ja ympäristöä kohtaan.
Nämä laadut pidetään mielessä samalla kun hengitys kulkee rauhallisesti. Niitä ei lausuta ääneen eikä niihin liitetä mielikuvia. Tarkoitus on antaa mielen rauhoittua, jotta huomio pysyy rituaalissa selkeänä.
6. Savun kulun seuraaminen
Seuraa savun liikettä rauhallisesti. Savu voi nousta suorana tai kulkea tuulen mukana. Tässä vaiheessa tarkoituksena on antaa huomion asettua savun liikkeeseen ilman tarvetta muuttaa mitään. Savun seuraaminen auttaa mieltä rauhoittumaan ja pitää keskittymisen rituaalissa.
Jatka tarkkailemista niin kauan kuin se tuntuu luontevalta.
Jos savu hiipuu tai sammuu, pysy rauhallisena hetken ajan. Tilannetta ei tarvitse korjata heti. Anna huomion levätä siinä kohdassa, jossa savu loppui, ja jatka rituaalia samalla rauhallisella asenteella.
Jos haluat jatkaa suitsukkeen polttamista, lisää pieni määrä suitsuketta hehkuvan hiilen päälle tai sytytä uusi hiili, jos se on jo sammumassa. Tarkoitus ei ole pitää savua yllä väkisin, vaan jatkaa rituaalia sen rytmin mukaan, joka on luonteva.
7. Päätös
Rituaali päättyy, kun viimeinen vaihe on tehty. Erillistä lausetta tai elettä ei tarvita. Suitsuke ja hiili saa palaa loppuun omassa tahdissaan, kunhan alusta on turvallinen.
Tämä rituaali ammentaa vaikutteita seuraavista perinteistä ja käytännöistä:
- Tiibetin sang-rituaaleista (tunnetaan myös nimellä sang-sol)
- Bön-perinteen savunkäyttöön liittyvistä rituaaleista
- Keski-Aasian alueella tunnetuista savurituaaleista
- Himalajan alueen rituaaliesineistön käytöstä, erityisesti ulkotiloihin soveltuvista suitsukeastioista ja savun kulun seuraamisesta
Näitä vaikutteita yhdistää ajatus savun luonnollisesta liikkeestä osana ympäristöä. Savu palaa siihen maailmaan, josta sen kasvit ja pihkat ovat lähtöisin. Rituaalissa ihminen seuraa savun kulkua ja tunnistaa sen yhteyden luonnon rytmiin.
