Fossiili - Keichousaurus

Fossiili - Keichousaurus

Triaskausi, n. 252–201 miljoonaa vuotta sitten, Guizhou, Kiina.

Selkeästi erottuva, hyvin pienikokoinen Keichousaurin fossiili on suojattu ohuella sellakkakerroksella. Keichousaurus on pachypleurosaurien heimoon kuuluva vesiliskolaji joka hävisi triaskauden lopulla, hiukan ennen triaskauden massiivista joukkotuhoa. Liskon nimi juontaa juurensa Guizhoun maakuntaan (ent. Kweichow), Kiinaan, josta lajin ensimmäinen fossiili löydettiin vuonna 1958. Keichousaurilla, kuten muutkin kyseiseen vesimatelijaryhmään (sauropterygia) kuuluvat liskot (mm. plesiosaurukset) olivat erittäin hyviä uimareita. Pienikokoisella, vain noin 12cm - 16cm pituisella Keichousaurilla oli ohut, pitkä kaula, pieni kulmikas pää ja terävät hampaat. Lajin ravintona oli pienet kalat ja muut vesieläimet. Sedimentin koko on noin 70mm x 50mm x 6mm. Fossiili n. 38mm x 7mm.

Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Kautta edelsi elämän historian suurin joukkotuho, josta selvinneet lajit kehittyivät ja levittäytyivät. Maapallolla oli triaskaudella yksi jättiläismanner Pangea, jossa oli kuiva ilmasto laajoilla alueilla. Kauden eläimistöä luonnehti matelijoiden nopea kehitys varsinkin maalla. Myös sammakkoeläimet olivat yleisiä. Uusista ja vanhoista matelijaryhmistä vanhoja edusti arkosaurit. Ensimmäiset pienet maanisäkkäät kehittyivät synapsideista triaskauden lopussa. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät 240–230 miljoonaa vuotta sitten triaskaudella. Merissä eli kalaliskoja sekä notosaureja. Myös ensimmäiset lentoliskot ilmestyivät.

Symbolimerkitys

Rituaalikäyttö