Kello - Dorje - Vajra

Kello - Dorje - Vajra

Yksittäiskappale. Ainutkertainen ja näyttävä dorje- / vajra-kello on valmistettu käsityönä Intiassa. Kellopronssista taidokkaasti valettu kello on koristeltu viehättävin kohokuvioin. Kellosta lähtee kauniin tasapainoinen ja kirkas ääni. Ghanta on pieni kello, jossa on kahva, ja sen päällä on usein pieni dorje. Kello on usein koristeltu symbolisilla kaiverruksilla, jotka edustavat buddhalaisia periaatteita tai jumaluuksia.

Kooltaan kello on noin 80mm x 170mm.

Symbolimerkitys

Vajra (sanskritiksi) tai Dorje (tibetiksi) tarkoittaa kirjaimellisesti "timanttia" tai "salamaa. Kello, joka tunnetaan tiibetiksi nimellä ghanta, on toinen tärkeä rituaaliesine vajrayana-buddhalaisuudessa. Kello edustaa feminiinistä energiaa, viisautta ja vastaanottavaisuutta. Dorje-kelloa käytetään yhdessä dorje-sauvan kanssa rituaalien aikana. Kelloa pidetään usein vasemmassa kädessä (viisauden symbolina) ja dorje-sauvaa oikeassa kädessä (myötätunnon symbolina). 

Yhdessä käytettynä dorje ja ghanta edustavat vajrayana-buddhalaisuuden perusperiaatteita, joissa pyritään yhdistämään viisaus ja myötätunto henkisen harjoituksen kautta. Dorje symboloi myötätuntoa ja voimaa, kun taas ghanta symboloi viisautta ja selkeyttä. Näiden kahden yhdistäminen rituaalissa auttaa harjoittajaa saavuttamaan tasapainon ja edistymään henkisellä polulla.

Kellot ovat olleet kautta aikojen olennanainen osa useita eri uskontoja. Ne symboloivat Korkeimman ääntä niin kristinuskossa, islaminuskossa kuin buddhalaisuudessakin, koska niiden soitto kutsuu ihmisiä rukoilemaan ja noudattamaan jumalallisia lakeja. Kellon kuperan muodon on sanottu muistuttavan taivaan kantta ja kellon heiluminen puoleta toiselle on nähty symboloivan ajan kulumista ja elämän ääripäitä - hyvää ja pahaa, kuolemaa ja elämää, pimeyttä ja valoa, alkua ja loppua.

Eri kulttuureissa kello symboloi hiukan eri asioita. Intialaisessa perinteessä kello symboloi kuulemista, mutta ennen kaikkea ikiaikaista värähtelyä, joka on ottanut äänen muodon. Islamilaisessa maailmassa kellon soittoa pidetään pyhänä ja sen katsotaan edustavan koraanin ilmoituksen ääntä, tai Jumalan voiman ilmentymistä kuolevaisten maailmassa. Kiinalaisessa perinteessä kellon ääntä pidetään universaalin harmonian äänenä. Yleisellä, arkisemmalla tasolla kelloja pidetään myös toivon, rauhan (tosin myös sodan) puhtauden ja viattomuuden symbolina. 

Rituaalikäyttö

Kello kuvastaa feminiinisyyttä, viisautta ja śūnyatāa. Yhdessä dorje-sauva ja kello symboloivat valaistumisen nondualistista luonnetta. Seremonioissa vajraa pidellään oikeassa kädessä ja soittokelloa vasemmassa kädessä. 

Kellot ovat olennainen osa erilaisia henkisiä harjoitteita, kuten meditaatiota, rukousta ja rituaaleja. Niiden soinnin on katsottu auttavan keskittymään, syventämään yhteyttä jumalalliseen energiaan ja henkisen kasvun kutsumiseen. Monissa eri kulttuureissa kellojen äänen uskotaan karkottavan negatiivisia energioita, pahoja henkiä ja suojaavan  vahingoilta.

Ghantaa eli tiibetiläistä rituaalikelloa käytetään eri tavoin vajrayana-buddhalaisissa rituaaleissa ja meditaatiossa. Seuraavassa on yleisiä käyttötapoja:

1. Rituaaleissa

• Yhdessä Dorjen kanssa: Ghantaa pidetään vasemmassa kädessä, kun taas dorjea pidetään oikeassa kädessä. Tämä symboloi tasapainoa feminiinisen (ghanta) ja maskuliinisen (dorje) energian välillä. 
• Äänen soittaminen: Rituaalin aikana kelloa soitetaan kevyesti heilauttamalla kelloa, jolloin siitä syntyy kirkas, selkeä ääni. Tämä ääni symboloi viisautta ja valaistumisen oivallusta. Se myös puhdistaa tilan ja mielen, karkottaen negatiivisia energioita ja häiriöitä.
• Mantran resitointi: Kellon äänen saattelemana voidaan resitoida mantroja. Kello auttaa syventämään keskittymistä ja meditaation aikana resitoitavat mantrat resonoivat viisauden ja puhdistumisen kanssa.

2. Meditaatiossa

• Keskittymisen apuna: Meditaation alussa ja lopussa kelloa voidaan soittaa muutaman kerran, mikä auttaa siirtymään meditaatiotilaan ja sieltä takaisin arkitilaan. Kelloa voidaan soittaa myös meditaation aikana keskittymisen ylläpitämiseksi. 
• Äänen visualisointi: Meditoija voi visualisoida ghantan äänen leviävän kaikkialle, symboloiden viisauden levittämistä ja mielen selkeyttämistä. Tämä voi auttaa syventämään henkistä oivallusta ja rauhaa.

3. Seremonioiden ohjaaminen

• Kutsuminen ja kiitollisuus: Ghantaa käytetään usein seremonioissa henkiolentojen kutsumiseen tai siunauksen pyytämiseen. Kelloa soitetaan, kun toivotetaan tervetulleeksi suojelijat, jumaluudet tai henkiset opettajat.
• Siirtymät rituaaleissa: Ghantan ääntä käytetään merkitsemään eri vaiheiden välistä siirtymää rituaalissa. Esimerkiksi, kun siirrytään yhdestä meditaation vaiheesta toiseen, kelloa soitetaan merkiksi tästä siirtymästä.

Käyttövinkkejä:

• Äänen tasaisuus: Kun soitat kelloa, pyri saamaan aikaan tasainen ja rauhallinen ääni. Äänen ei tarvitse olla voimakas, vaan sen selkeys ja jatkuvuus ovat tärkeitä.
• Tarkoitus ja keskittyminen: Kelloa soitettaessa on tärkeää olla tietoinen tarkoituksesta. Ääni ei ole vain rituaalinen ele, vaan sen tarkoitus on auttaa saavuttamaan keskittynyt ja puhdas mielen tila.

Ghantan käyttö, kuten dorjen, vaatii harjoitusta ja keskittymistä, mutta se voi olla voimakas apuväline henkisessä harjoituksessa.